Media-alan analytiikkaa tuottava Muck Rack analysoi yli miljoona tekoälypromptia. Tulokset osoittavat, että tekoäly palkitsee ne yritykset, jotka panostavat PR-työhön, ja rankaisee niitä, jotka jättäytyvät pelkän maksetun mainonnan varaan. Suuret kielimallit muuttavat markkinoinnin maailmanjärjestystä nyt monesta suunnasta. Useat tuoreet tutkimukset vahvistavat, että ihmiset hakevat yhä enemmän tietoa hakukoneiden sijaan suoraan tekoälyltä, ja murroksen ennustetaan vain kiihtyvän. Alan murroksessa tekoäly jakaa kortteja uudelleen myös toisella tavalla: se nostaa valokeilaan yritykset, jotka panostavat PR-työhönsä ja ansaittuun mediaan, ja rankaisee unohduksella niitä, jotka nojaavat pelkästään maksettuun mainontaan. Tämän osoittaa media-alan analytiikkayhtiö Muck Rackin tuore tutkimus, joka analysoi Generative Pulse -työkalunsa avulla yli miljoona eri kielimalleilla tehtyä promptia selvittääkseen, mitä lähteitä tekoälyt todellisuudessa vastauksissaan hyödyntävät. Tulokset osoittavat se

Maksettu mainonta tuo brändisi ihmisten ruuduille, mutta vasta ansaittu media saa heidät kuuntelemaan. B2B-kaupassa luottamus on ostopäätöksen elinehto, ja sitä ei voi ostaa edes pohjattomalla kampanjabudjetilla. Nykypäivän B2B-päättäjät ovat täysin immuuneja korulauseille. Kun asiantuntijaorganisaatio väittää omassa LinkedIn-mainoksessaan olevansa markkinoiden innovatiivisin kumppani, yleisö selaa ohi. Se nähdään vain markkinointina – digitaalisena höttönä, jota kaikki muutkin tuuttaavat. Mutta kun arvostettu taloustoimittaja kirjoittaa yrityksenne ratkaisusta tai haastattelee asiantuntijaanne alan kriisistä, tilanne muuttuu täysin. Tämä on ansaittu median ydintä. Se perustuu kolmannen osapuolen – riippumattoman uutismedian – armottomaan suodattimeen ja antamaan validaatioon. Globaalit tutkimukset, kuten Edelman Trust Barometer, osoittavat vuodesta toiseen saman kylmän faktan: journalismiin, asiantuntijoihin ja ansaittuun näkyvyyteen luotetaan moninkertaisesti enemmän kuin maksettuun

Asiantuntemus, josta kukaan ei tiedä, on liiketoiminnan kannalta arvotonta. Ajatusjohtajuus ei ole itsestäänselvyys tai LinkedIn-profiiliin liimattu titteli, vaan strateginen positio, joka täytyy ansaita rohkeudella ja näkemyksellä. Suomalaiset yritykset ovat pullollaan syvää osaamista, mutta liian moni asiantuntijaorganisaatio tyytyy kuiskailemaan vain omille asiakkailleen suljetuissa neuvotteluhuoneissa. Kun kentälle astuu äänekkäämpi ja näkemyksellisempi kilpailija, hiljainen asiantuntija häviää pelin, oli tuote kuinka hyvä tahansa. Mitä ajatusjohtajuus sitten oikeasti tarkoittaa? Se on kykyä nähdä alan trendien taakse, sanoittaa monimutkaisia ilmiöitä ja tarjota näkemyksiä, jotka haastavat vallitsevan status quon. Se on sitä, että teidän asiantuntijanne ovat niitä, joille toimittajat soittavat ensimmäisenä, kun alalla tapahtuu murroksia. Myös tekoäly ja GEO (Generative Engine Optimization) suosivat asiantuntijoita, jotka ovat rakentaneet itselleen vahvan auktoriteetin. Geneerinen m

Enää ei riitä, että sisältö julkaistaan. Sen pitää ansaita paikkansa. Myös tekoälyltä. Ansaitun median rooli on kokenut historiallisen murroksen. Ennen sillä haettiin näkyvyyttä ja uskottavuutta perinteisessä mediassa, mutta nyt peliin on tullut uusi kerros: tekoälytyökalut. Sekä Google Search Generative Experience (SGE) että OpenAI:n ChatGPT Search nojaavat verkon syvään sisältöön muodostaessaan vastauksia. Samalla Google on tiivistänyt yhteistyötään Redditin kaltaisten alustojen kanssa saadakseen kiinni aidoista, inhimillisistä keskusteluista. Eli! Korkean auktoriteetin sivustoilla julkaistu sisältö – oli se sitten laatujournalismia tai vahvoja asiantuntijayhteisöjä – painaa enemmän kuin koskaan. Ne ovat tekoälylle merkki luotettavuudesta. Lopulta ei ole niin suurta väliä, asuuko sisältösi mediassa, yrityksen blogissa vai podcastissa. Merkitystä on sillä, onko se niin hyödyllistä, omaperäistä ja uskottavaa, että se ansaitsee näkyvyyttä. Googlen E-E-A-T-periaatteet (kokemus, asiantunt

Tammikuussa lanseeratun PR-toimisto Properlyn ensimmäistä afterwork-tapahtumaa vietettiin helmikuussa Olarin Panimolla, jossa oli mukana yli 50 vierasta. Tapahtumassa avattiin esimerkkien kautta viime vuoden parhaita PR-tapauksia ja niistä löytyviä oppeja sekä tietenkin verkostoiduttiin. – Olimme niin sanotusti sold out, mikä oli hieno huomata. Konkreettiset PR-opit ja etenkin keinot rakentaa asiantuntijayritysten medianäkyvyyttä kiinnostavat viestijöitä, markkinoijia ja yrityspäättäjiä. Olemme huomanneet nopeasti, että Properly on löytänyt todella vahvan markkinaraon, mikä näkyy myös kiinnostuksena tällaisia tapahtumia kohtaan. Taipaleemme on alkanut hyvin lupaavasti, ja uusia asiakkuuksia tulee koko ajan sisään, sanoo Properlyn toimitusjohtaja Jukka Harjunen ja jatkaa: - Suuri kiitos kaikille tapahtumassa paikalla olleilla. Tulemme varmasti jatkossakin järjestämään tällaisia tapahtumia. Niille on selkeä tarve nykyisessä työelämässä. Se oli yleisin viesti, jota saimme tapahtumassa. Ka

Digitaalinen PR tarkoittaa strategista tapaa rakentaa ansaittua mediaa ja kasvattaa medianäkyvyyttä digitaalisessa ympäristössä. Se ei ole pelkkää tiedottamista tai yksittäisten lehtijuttujen metsästämistä, vaan systemaattista näkyvyyden rakentamista kanavissa, joita ihmiset, algoritmit, hakukoneet ja tekoälyt arvottavat. Kun perinteinen PR keskittyy pitkälti toimitukselliseen mediaan, digitaalinen PR yhdistää siihen hakukoneoptimoinnin, sosiaalisen median algoritmit, sisällöntuotannon ja ajatusjohtajuuden. Lopputuloksena syntyy näkyvyyttä, joka ei ole ostettua – vaan ansaittua. Mitä on ansaittu media? Ansaittu media tarkoittaa näkyvyyttä, jonka yritys saa ilman maksettua mainontaa. Se syntyy, kun ulkopuolinen taho – toimittaja, asiantuntija, vaikuttaja, asiakas tai algoritmi – nostaa esiin yrityksen sisällön, näkemyksen tai tutkimuksen. Perinteisesti ansaittu media on tarkoittanut lehtijuttuja, haastatteluja ja uutisnostoja. Verkkomediat, kuten Helsingin Sanomat, Kauppalehti ja Yle, o